Hausjärvi

PERUSTIEDOT

Maa:

https://www.hausjarvi.fi/

Pinta-ala:

Väkiluku:

Väestöntiheys:

Yhteenveto:

Lähteet:

https://vuokonluonnonsuojelusaatio.fi/projekti/uhanalaisia-asukkaita-muutettiin-uhanalaisia-asukkaita-muutettiin-ekosysteemihotelliin-kakslammille/
https://www.hausjarvi.fi/vapaa-aika-ja-matkailu/ulkoilu-ja-luontokohteet/kakslammin-luonnonsuojelualue-ja-luontopolku/

Avainsana

Galleria

Käsitellyt haasteet

Kakslammin haasteena oli vieraslajien hallitsematon leviäminen, mikä on tyypillistä monille maiseman ennallistamisprojekteille. Erityisen riskin herkälle ekosysteemille ja sen uhanalaisille asukeille muodostivat nopeasti kasvavat kasvit, kuten lupiinit. Hanke antoi myös mahdollisuuden osallistaa paikallisia projektiin ja kannustaa toimimaan yhdessä luontoarvojen säilyttämiseksi.. Tutkijoiden tekemät havainnot useista uhanalaisista kasvi- ja hyönteislajeista edellyttivät nopeaa reagointia. Projektin tavoitteena oli säilyttää paahdeympäristön ominaisuudet, suojella ainutlaatuista ekosysteemiä ja samalla vahvistaa paikallisten asukkaiden ylpeyttä ja vastuunkantoa alueesta.

Lähestymistavat ja ratkaisut

Vuokon Luonnonsuojelusäätiö käytti monipuolisia menetelmiä Kakslammin haasteiden ratkaisemiseksi. Oleellista oli luoda ennakoiva strategia vieraslajien, erityisesti lupiinien leviämisen hallitsemiseksi. Vieraslajien torjuntaan käytettiin kohdennettuja menetelmiä, joilla voitiin palauttaa arvokkaita elinympäristöjä vahingoittamatta alkuperäistä kasvi- tai eläinlajistoa. Avoimen ympäristön säilyminen oli elintärkeää monille paahdeympäristön lajeille ja aktiivisia hoitotoimenpiteitä otettiin käyttöön elinympäristöjen ylläpitämiseksi. Näitä olivat muun muassa mäntymetsien valikoiva harvennus ja raivaus, Paikallinen yhteisö otettiin hankkeesen mukaan ja osaksi alueen kehitystä. Säätiö onnistui parantamaan paikallisten suhdetta ja sitoutumista Kakslammin ympäristöön kutsumalla asukkaat osallistumaan suojelutyöhön. Lähestymistapa ei ainoastaan auttanut itse kunnostustyössä, vaan myös muodosti ympäristönsuojelijoiden yhteisön, joka on sitoutunut hankkeen pitkän aikavälin tavoitteiden edistämiseen.

Toimijat ja sidosryhmät

Kakslammi-projektin menestys oli monen toimijan yhteistyön tulos. Vuokon Luonnonsuojelusäätiö johti hanketta ja toi siihen asiantuntemusta ennallistamisesta. Säätiötä tuki Suomen Luonnonsuojeluliitto, joka tarjosi arvokasta tietoa Ketosirkka-hankkeensa kautta. Ryttylän Kiri -yhdistys oli keskeisessä roolissa paikallisten asukkaiden aktivoinnissa. Paikallisten osallistumista täydensi omistautunut vapaaehtoisjoukko, josta muodostui suojelutyön ydin. Paikallisten omistautuminen hankkeeseen paransi ekologisia tuloksia ja vahvisti yhteishenkeä. Alueelle suunnitellut toiminnot, kuten frisbeegolfrata, kytkivät paikallisia käyttäjiä suojelutoimintaan. Kokonaisvaltainen lähestymistapa haasteisiin loi kestävän mallin, jota muut kunnat voivat soveltaa. Kakslammin toimet osoittivat, kuinka luonnonsuojelu ja yhteisön vapaa-ajanviettomahdollisuudet voivat toimia harmonisesti rinnakkain.

Haasteet ja mahdollisuudet

Alueen vieraslajit tarjosivat mahdollisuuden kehittää uusia suojelumenetelmia, vaikka ne olivat projektin suurin haaste. Hankeesta syntyi ennallistamisen menetelmien kokeileva laboratorio, jossa voitiin kehittää pitkällä aikavälillä hyödyttäviä ja kestäviä ratkaisuja. Tarve jatkuvalle yhteisön osallistamiselle oli sekä haaste että mahdollisuus. Innostuksen ylläpitäminen pitkällä aikavälillä vaati luovia lähestymistapoja, mutta se mahdollisti myös sitoutuneen paikallisen ympäristönsuojelijoiden yhteisön kehittymisen.

Tulokset ja käytännön opit

Kakslammin luonnonsuojeluhankkeen tulokset ovat vaikuttavia: Entinen soranottopaikka on onnistuneesti muutettu kukoistavaksi paahdeympäristöksi, joka mahdollistaa uhanalaisten lajien säilymisen ja parantaa merkittävästi paikallista biodiversiteettiä. Hankkeen onnistumiset yhteisön osallistamisessa näkyvät alueen virkistyskäytön lisääntymisenä ja paikallisten ylpeytenä roolistaan Kakslammin ainutlaatuisen ekosysteemin suojelijoina. Yksi kekseliäimmistä saavutuksista on ollut ”ekosysteemihotellin” perustaminen luonnonsuojelualueelle. Ekosysteemihotelliin on siirretty harvinaisia kasveja ja hyönteisiä, jotta ne asettuisivat vakituisiksi asukkaiksi Ryttylään.

EU:n Leader-ohjelman vuodesta 2018 tukema Kakslammi-projekti on kehittynyt kattavaksi suunnitelmaksi, jossa ennallistaminen ja yhteisön viihtyvyys on sovitettu yhteen. Hanke on esimerkki siitä, miten pienet kunnat voivat hyödyntää rahoitusta ja resursseja merkittävien ympäristövaikutusten saavuttamiseksi. Se osoittaa, että suojelutoimet voivat olla tehokkaimpia, kun yhteisö on suoraan mukana toiminnassa ja luo yhteisen vastuun ja ylpeyden tunnetta. Kakslammi-projekti tarjoaa arvokkaita oppeja muille kunnille, jotka kohtaavat samanlaisia haasteita. Se korostaa mukautuvan johtamisen, säännöllisten ekologisten tutkimusten ja yhteisön osallistumisen merkitystä suojelutyössä. Tasapainottamalla ekologiset tarpeet ja yhteisön toiveet, hanke on luonut kestävän suojelumallin, joka hyödyttää sekä luontoa että ihmisiä.

Kakslammin luonnonsuojelualueen kukoistus on osoitus siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun visio, asiantuntemus ja yhteisöllisyys yhdistyvät luonnon hyväksi. Se tarjoaa toivoa ja inspiraatiota muille yhteisöille, jotka haluavat muuttaa maisemaansa ja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.

Valitut tärkeimmät hankkeet ja palkinnot

• Vuokon Luonnonsuojelusäätiö osti alueen ja aloitti suojelu- ja kunnostustyöt (2017).
• Liian tiheään kasvaneita männyntaimia harvennettiin, invasiiviset lupiinit poistettiin ja avoimet hiekkamaat säilytettiin (2018).
• Alueelle rakennettiin ekosysteemihotelli, johon siirrettiin monivuotisia lajeja rakenteilla olleelta rautatien pientareelta (2019).
• Kakslammen luontopolku avattiin yleisölle, ja sinne asennettiin opastauluja paahdeympäristöä ja pölyttäjiä koskevista tiedoista. Virkistysmahdollisuuksia lisättiin frisbeegolfilla, ulkoliikuntavälineillä ja kuntoportailla (2020).
• Elinympäristön hoito, yhteisötapahtumat ja harvinaisten lajien seuranta jatkuvat. Alue on nyt esimerkki biodiversiteetin suojelun ja paikallisen virkistyskäytön yhdistämisestä (2021–2025).