Keuruu

PERUSTIEDOT

Maa:

https://www.keuruu.fi

Pinta-ala:

Väkiluku:

Väestöntiheys:

Yhteenveto:

Lähteet:

https://kvvy.fi/yhdistys/keurus/

www.ksvkv.fi/wp-content/uploads/KEURUS-hanke-esite.pdf

Kuoppamäki, K., Huuskola, R. & Laitinen, T. 2024. Toivonlammen kosteikko rakentui ei-tuotannollisten investointien avulla. Aquarius 2024–2025, pp. 28-30. Available: https://kvvy.fi/wp-content/uploads/2024/12/Aquarius-2024-2025_Toivonlammen-kosteikko.pdf

Kuoppamäki, K et al. 2022. KEURUS – Keurusselän valuma-alueen kunnostushanke. Loppuraportti 2021–2022. Nro: 6/2022. Available: https://kvvy.fi/wp-content/uploads/2023/01/KEURUS-loppuraportti.pdf

Avainsana

Galleria

Käsitellyt haasteet

Keurusselän valuma-alueen ekologiset haasteet uhkaavat paikallisten vesistöjen veden laatua. Ilman toimenpiteitä Keurusselän järven nykyisen hyvän ekologisen tilan ennustetaan heikkenevän tyydyttäväksi. Keskeisiä ongelmia ovat biohiilen ja humuspitoisuuden aiheuttama vesistöjen tummuminen, liettyminen sekä järvien madaltuminen ja umpeenkasvu. Ongelmat johtuvat paikallisten turvesoiden laajasta kuivattamisesta, joka on heikentänyt valuma-alueiden vedenpidätyskykyä ja aiheuttanut haitallista vedenkorkeuden vaihtelua. Paikoin turpeentuotanto on vaikuttanut myös alajuoksulla sijaitseviin vesistöihin. Alueella esiintyy sekä tulvia että kuivuutta, joita ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt pahentavat. Kaupunkialueilla tulvat ja hulevesien hallinta aiheuttavat haasteita. Valuma-alueilta kulkeutuvat ravinteet ovat johtaneet ajoittaisiin haitallisiin leväkukintoihin. Vedenlaatuongelmat vaikuttavat paikallisiin nähtävyyksiin, matkailuun ja kalastukseen. KEURUS-hankkeen tavoitteena on vastata haasteisiin tasapainottamalla vesihuollon tarpeet alueen taloudellisen toiminnan kanssa ja tunnustamalla puhtaiden vesistöjen kriittinen rooli sekä ympäristön että kestävän talouden tukemisessa.

Lähestymistavat ja ratkaisut

KEURUS-hanke yhdisti tieteellisen tiedon ja luontopohjaiset ratkaisut valuma-alueiden hallinnan ja vesien suojelun haasteiden ratkaisemiseksi. Kattavassa kunnostussuunnitelmassa yhdistyvät kestävä maankäyttö, vesihuolto ja kalastuskäytännöt. Drone-kuvausta käytettiin maiseman muutokseen vaikuttavien hoitotoimenpiteiden dokumentointiin. Vesistöalueiden hoidossa hyödynnettiin ekologisia, luontopohjaisia toimenpiteitä, kuten kuivatettujen turvesoiden ennallistamista, kosteikkojen rakentamista ja muita vettä pidättäviä ja suodattavia ratkaisuja. Hankkeen kokonaisvaltainen lähestymistapa näkyi yksilöityjen ratkaisujen kehittämisellä maatalous-, metsä- ja kaupunkialueille. Keskeistä hankkeen onnistumiselle oli sidosryhmien aktiivinen osallistuminen. Yhteistyöverkosto helpotti avointa viestintää ja tiedonvaihtoa eri osallistujien välillä ja vahvisti yhteisön sitoutumista hankkeeseen.

Toimijat ja sidosryhmät

Hanketta toteuttaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (www.kvvy.fi/en) yhdessä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n (www.k-svy.fi) kanssa. Hankkeen rahoittamiseen ja yhteistyöhön osallistuvat Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan kunnat, metsätalousyritykset (UPM Metsä, Finsilva Oyj) ja turpeen tuotantoon erikoistuneet yritykset (Neova Group). Päärahoitus on saatu maa- ja metsätalousministeriöltä ja ympäristöministeriöltä. Sidosryhmiä ovat paikalliset maanomistajat, vesialueiden omistajat, yhdistykset, yritykset ja muut organisaatiot.

Haasteet ja mahdollisuudet

Keurusselän ja sen valuma-alueen vesistöjen veden laadun heikkeneminen oli hankkeen suurin haaste. Valuma-alueella on pääasiassa turvesuota, jossa biohiili ja korkeat humuspitoisuudet aiheuttavat vesistöjen tummumista ja liettymistä. Myös vesistöjen ajoittainen happamoituminen (pH <5) haittaa taimenen (Salmo trutta) selviytymistä ja lisääntymistä. Laajat metsien ojitukset ovat heikentäneet valuma-alueen vedenpidätyskykyä, joka on johtanut haitallisiin vedenkorkeuden vaihteluihin ja ajoittaisiin tulviin sekä toisaalta ajoittaiseen kuivuuteen. Ilmastonmuutos ja sen seurauksena yhä useammin esiintyvät sään ääri-ilmiöt ja arvaamattomat vesitalouden ongelmat pahentavat tilannetta.

Keurusselän valuma-alueella on lukuisia metsätalouden vuoksi kuivatettuja soita, joista monet eivät kuitenkaan sovellu puiden kasvattamiseen.Hankkeessa pyritään palauttamaan tällaiset heikosti tuottavat metsämaat soiksi yhdessä maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa.. Suot parantavat vedenpidätyskykyä ja toimivat puhdistavina suodattimina valumavesille. Soiden ennallistaminen toteuttaa myös äskettäin voimaan tulleen Euroopan unionin ennallistamisasetuksen vaatimuksia. Toinen hyödynnetty ennallistamismenetelmä on kosteikkojen perustaminen alaville maatalousmaille, joilla maaperä on usein märkää. Kosteikot pidättävät liuenneita kiintoaineita ja ravinteita, mikä parantaa veden laatua ja samalla edistää biologista monimuotoisuutta ja maiseman tilaa. Kosteikoilta poistettu maa-aines voidaan käyttää peltojen hoitoon, mikä parantaa maatalouden tuottavuutta.

Tulokset ja käytännön opit

KEURUS-hankkeen myötä suunniteltiin ja rakennettiin kosteikkoja sekä ohjattiin valumavesiä ojitetuista metsistä aiemmin kuivatetuille soille. Toimenpiteet vähensivät joen sedimentaatiota ja paransivat veden laatua ja pidätyskykyä. Pilottikohteiden onnistuneen toteuttamisen jälkeen hankkeelle saatiin lisärahoitusta, joka kannusti paikallisia maanomistajia ja muita sidosryhmiä osallistumaan uusien ennallistamiskohteiden perustamiseen. Laajentuminenlisää hankkeen myönteisiä ympäristövaikutuksia, ja edistää yhteistyöhön perustuvaa vesienhoitoa koko alueella.

Vedenkiertoon liittyvien ongelmien esilletuominen auttoi paikallisia ymmärtämään oman lähiympäristönsä arvon.

KEURUS-hanke osoitti, että kaikenlaiset sidosryhmät voivat osallistua ympäristön suojeluun. Erityisesti maanomistajilla on suuri potentiaali ennallistaa maisemia erilaisilla luontopohjaisilla ratkaisuilla. Lisäksi KEURUS-hanke paransi alueen arvoa, vetovoimaa ja tunnettuutta.

Valitut tärkeimmät hankkeet ja palkinnot

• Pilottivaihe käynnistettiin maa- ja metsätalousalueiden vesihuollon edistämiseksi. Siihen sisältyi metsän- ja maatilojen omistajille suunnattuja tiedotuskampanjoita sekä maatalouden ja kaupunkien valuma-alueille tarkoitettujen kosteikkojen mallisuunnitelmia (2021–2022).
• Rantamoijaisen maatilan kunnostaminen aloitettiin ja saatettiin päätökseen (2022–2023).
  Maatalousalueiden kosteikkojen rakennushankkeet (mukaan lukien Toivonlampi) aloitettiin yksityisillä maatiloilla. Hanke sai jatkorahoitusta ympäristöministeriön vesien suojelun tehostamisohjelmasta kesäkuuhun 2025 asti.
• Kunnostustoimet laajennettiin koskemaan turvesoiden ennallistamista useilla metsäalueilla sekä suodatuspadon rakentamista ja soiden kostuttamista (2024).
• Hanke sai uuden rahoituskierroksen Keurusselän valuma-alueen kunnostustoimien jatkamiseksi (2025–2027).